Tältä sivulta löydät noutajakoirarodut ja linkit niiden rotujärjestöihin/rotua harrastaviin yhdistyksiin. Lisäksi löydät linkin takaa rodun kasvattajia. Kasvattajalistauksia löytyy laajemmin kunkin rotujärjestön sivuilta.

Cheasapeakenlahdennoutaja
Chesapeakelahdennoutaja on rakenteeltaa voimakas. Se on yhden ihmisen ja perheen koira, jonka luonteesta löytyy vastakkaisia piirteitä. Se on erittäin älykäs koira, joka toisaalta on peräänantamaton ja hyvin itsenäinen, mutta taas toisaalta erittäin miellyttämishaluinen ja herkkä. Kun tähän vielä liitetään voimakas halu vartioida ja suojella perhettä ja omaisuutta, on ymmärrettävää että chessien kasvattaminen ja kouluttaminen on varsin vaativa ja haasteellinen, mutta aina myös antoisa tehtävä. Noutaminen on chesapeakelahdennoutajan rakkain tehtävä. Lisätietoja rodusta.
Chessejä rekisteröidään Suomessa vain kymmenkunta vuosittain.
Rotua harrastava yhdistys on Chesapeakekerho.
Kuva Taru Sinervä.

Kiharakarvainen noutaja
Kihara on suurikokoisin noutaja, uroksen säkäkorkeus on rotumääritelmän ihanteen mukaan 69 cm ja nartun 64 cm. Kiharauros on voimakas ja vankkarakenteinen koira, joka saattaa painaa yli 50 kg. Kiharakarvaisia noutajia on kahta väriä: mustia ja ruskeita. Lisätietoja rodusta Kiharakerhon sivuilta.
Kiharakarvaisia noutajia on rekisteröity Suomessa vajaa 1700, noin 40 pentua vuodessa.
Rotua harrastava yhdistys on Kiharakerho.
Kiharakarvaisten noutajien kasvattajia löytyy Kiharakerhon sivuilta.

Kultainennoutaja
Kultainennoutaja on keskikokoinen, älykäs, miellyttämisenhaluinen ja toiminnanhaluinen koira. Alunperin se on jalostettu metsästyskoiraksi eli ammutun pienriistan noutajaksi. Kultaisen rodunomaiset ominaisuudet tekevät siitä hyvän harrastuskoiran moniin eri lajeihin. Kultainen ei ole pelkkä seurakoira, vaan se kaipaa paljon liikuntaa sekä ohjattua toimintaa. Kultaiset ovat jakautuneet kahteen linjaan eli käyttölinjaisiin (metsästyslinjainen) ja näyttelylinjaisiin. Lisätietoa rodusta rotujärjestön sivulta.
Kultainennoutaja oli vuonna 2019 neljänneksi suosituin rotu Suomessa ja niitä rekisteröidään noin 1200 pentua vuodessa.
Kultaisennoutajan rotujärjestö on Kultainen Rengas – Golden Ring GR ry.
Kultaistennoutajien kasvattajia.

Labradorinnoutaja
Labradorinnoutaja on yksi maailman suosituimmista koiraroduista, niitä rekisteröidään Suomessa yöi 2000 vuodessa.
Labradorinnoutajat ovat erittäin monipuolisia käyttökoiria. Labradoreja käytetään noutavana koirana vesilinnustuksessa, mutta myös muun pienriistan talteen ottamisessa sekä haavoittuneen, loukkaantuneen riistan jäljestämisessä. Rodun monipuolisuudesta kertoo, että labradorit toimivat myös opaskoirina, huume- ja pommikoirina, terapiakoirina, liikuntavammaisten avustajakoirina, sienikoirina sekä monenlaisissa muissa haju- ja etsintätehtävissä. Lisätietoa rodusta.
Rotujärjestö on Labradorinnoutajakerho.
Labradorinnoutajien kasvattajia on listattu rotujärjestön sivuilla.

Novascotiannoutaja
Novascotiannoutaja on noutajaroduista pienin. Niitä rekisteröidään Suomessa noin 200 vuodessa.
Novascotiannoutaja on erittäin reipas, valpas, päättäväinen ja vilkas. Luonteeltaan tolleri on yhtä aikaa sekä hieman herkkä että itsepäinen, ja sen koulutus vaatii huumorintajua ja määrätietoisuutta. Toimintatarmonsa vuoksi tolleri ei sovi pelkäksi seurakoiraksi. Lisätietoa rodusta.
Tollereiden rotujärjestö on Novascotiannoutajat ry.
Tollereilla in ns. sitomuskasvattajajärjestelmä ja sitomuskasvattajat löytyvät rotujärjestön sivulta.

Sileäkarvainen noutaja
Sileäkarvainen noutaja on keskikokoinen, iloinen, eloisa koira. Flatteja rekisteröidään Suomessa reilu 200 vuosittain.
Flatit ovat yleensä innokkaita noutamaan. Flatit soveltuvat erinomaisesti metsästys- ja metsästyskoekäyttöön. Energisyytensä ja hyvän vainunsa vuoksi ne soveltuvat myös kaikkeen muuhun mahdolliseen toimintaan kuten esim. jäljestykseen, agilityyn, pk-kokeisiin ja vesipelastukseen. Lisätietoja rodusta.
Flattien rotujärjestö on Suomen sileäkarvaiset noutajat ry.
Flattien kasvattajia on listattu rotujärjestön sivuilla.