Halusin myös päivittää ja lisätä omaa koirankoulutustaitoani, joten osallistuin Mayan kanssa pikkupentu- ja pentukursseille sekä kontaktikurssille, jotka on tarkoitettu kaikille roduille, eivätkä ne tähdänneet mihinkään tiettyyn lajiin. Ryhmäkoot olivat pieniä ja kaikki kouluttajat nuoresta iästään huolimatta koulutettuja ja kokeneita. En uskonut, että koirankoulutuksen pyörää olisi keksitty uudelleen, eikä sitä olekaan. Mutta on löydetty valtavan paljon hyviä tapoja saada koira ymmärtämään aiempaa nopeammin ja tehokkaammin, mitä siltä halutaan. Itse oivaltaen ja siten nopeammin oppien. Ja toki kaiken perustana on edelleen hyvä suhde ja kontakti koiraan.
Maya RAKASTAA ihmisiä. Ihmiset ja ihmisten kanssa tekeminen ovat sille parasta heti hyvän ruuan jälkeen. Joskus jopa parempaa kuin ruoka. Sille on ollut hyvä rakentaa, sen jälkeen, kun loimme oman ainutlaatuisen yhteytemme ja meistä tuli ME. Yhteys toki katkeilee välillä, kun tulee joku ihan superkiva ihminen, juokseva kani tai lentävä lintu, mutta yhteys myös vahvistuu koko ajan. Toisaalta arvostan valtavasti sitä, kuinka avoin ja ystävällinen Maya on, vaikka se on joillekin hiukan ylitsepursuavaa.
Uskon, että noista pentuajan kursseista on ollut iso apu suhteemme ja kontaktin luomisessa. Sain kursseilta paljon hyviä vinkkejä vahvistaa niitä osana arkea. Lisäksi Mayan suuri halu toimia ihmisen kanssa on ollut iso etu suhteen luomisessa.
Maya on erittäin hyvä lukemaan ihmisiä, muita koiria ja tilanteita. Se rupesi ennakoimaan ja tarjoamaan tiettyä käytöstä tilanteissa, joita en ole koskaan sille opettanut. Se oli poiminut kaavoja minun käytöksestä ja sanoista. Kun ymmärsin, kuinka paljon se oppii ympäristöstään, aloin järjestelmällisemmin hyödyntää sitä. Teen harjoituksia kaikkien kolmen kanssa: paikallaoloa, odottamista, maatamenoa, yksitellen luoksetuloa, pillipysäytystä jne. Vahvistan sanoja, jotka se on itse poiminut, kuten Suihkuun (ryntää suoraan kylppäriin), Nukkumaan (menee omalle paikalleen, ei tosin toimi ovikellon soidessa), Peruuta, Odota jne.
Mallioppimisesta on toki haittaakin. Siiri 12 v. on opettanut Mayalle, että omalta pihalta ei ole aina pakko tulla heti, vaikka Emäntä huutaa. Ja vaikka Emäntä sanoisi, että nyt ei painita, ei se sitä oikeasti tarkoita, jos vilkaisee silmiin. Ja vaikka Maya aluksi jahtasi robotti-imuria pitkin kämppää, se on ruvennut välttelemään sitä, koska niin nuo vanhemmatkin tekevät.
Aiemmasta poiketen, en tehnyt Mayan kanssa lainkaan noutoja pentuaikana. Toki kokeilin, että noutaako se ja ottaako riistaa ja sen jälkeen ne harjoitukset jätettiin odottamaan. Kun aloitimme noutoharjoitukset, tein sen hyvin rauhallisesti ja ilman heittoja. On ollut kiehtovaa seurata, miten Mayan noutohalu on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Alun leikittelystä on tullut sille vakavampaa tekemistä, johon se keskittyy ihan eri intensiteetillä kuin aiemmin.
On ilahduttavaa huomata, että minä myöhäisessä keski-iässä pystyn oppimaan uutta niin koiran kouluttamisesta kuin koiran lukemisesta. Se innostaa oppimaan lisää, ja pitämään mielen avoimena erilaiselle tekemiselle.
Elämäntapana noutajat 