Taipumuskoe on nimestään huolimatta lähinnä testi hyväksytty/hylätty-arvostelulla. Siinä testataan noutajan taipumuksia toimia pienriistan talteenotossa ja metsästyskokeissa. Taipumuskoe tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen kuin voi osallistua noutajien metsästyskokeisiin. Hyväksytty taipumuskoe vaaditaan muotovalion arvon saavuttamiseksi.
Taipumuskokeen osiot
Sosiaalinen käyttäytyminen
Kokeen alussa tuomari kokoaa ryhmän ohjaajineen maastosuorituspaikan läheisyyteen. Koirat seisovat kytkettyinä puoliympyrän muodossa tuomarin edessä. Tuomari selostaa lyhyesti kokeen kulun ja muut järjestelyt. Samalla tuomari tarkkailee koirien käyttäytymistä ryhmässä sekä tutustuu erikseen jokaiseen koiraan. Tuomari seuraa koirien käyttäytymistä eri tilanteissa koko kokeen ajan
Vesityö
Koiran uimahalu testataan vesilinnun noudon avulla. Koiralle tehdään kaksi vesinoutoa, joista ensimmäisen heitto tehdään rannalta ja toinen heitto veneestä, jolloin vähimmäisnoutoetäisyys on 20 metriä. Jälkimmäisen heiton yhteydessä ammutaan laukaus haulikolla. Koira pidetään kytkettynä suoritusten alussa.
Vesialue tässä tehtävässä on aina avointa ja helposti uitavaa vettä. Kun koira on suorittanut vesityöosuuden hyväksytysti, pääsee se jatkamaan työskentelyä maalla
Hakutyö maalla
Maatyöskentelyosuudessa jäljitellään tilannetta, missä on ammuttu useita lintuja ja niiden putoamisalue on tiedossa. Alueelle sijoitetaan viisi riistaa ennakkoon. Pisin noutoetäisyys on vähintään 50 metriä.
Hakutehtävän alussa koira pidetään lähetyspaikalla kytkettynä, ammutaan laukaus haulikolla ja heitetään motivointiheitto linnulla.
Hakualueella olevat linnut on tarkoitus saada talteen koiran itsenäisen työskentelyn tuloksena.
Jälki
Ne koirat, jotka ovat onnistuneet niin vesi- kuin hakutyössäänkin pääsevät suorittamaan jäljestystehtävän.
Laahausjäljen pituus on noin 80 metriä. Jälki vedetään kanilla maaston luonnollisia kulkureittejä seuraillen.
Ei ole välttämätöntä, että koira seuraa jälkeä tarkasti jäljen päällä. Riittää, että se lähtee luvan saatuaan oma-aloitteisesti selvittämään mitä jäljen päässä on. Tämän tehtävän tarkoitus on arvioida koiran itseluottamusta ja aloitekykyä.
Mitä taipumuskokeessa tulee osata
Paikallaolo ja seuraaminen
Taipumuskokeessa ei vaadita paikallaoloa tai seuraamista, mutta niiden osaaminen toki helpottavat koiran kanssa toimimista kokeen aikana. Koira saa olla jokaisen suorituksen alkaessa kiinni ns. taippariotteessa ja suorituspaikalta toiseen siirryttäessä koira on hihnassa.
Luoksetulo
Taipumuskokeessa koiran on tultava luokse ja vieläpä riistan kanssa. Luoksetulo lenkin yhteydessä tai kotipihalla ei välttämättä toimi metsässä, missä on riista, muita ihmisiä ja ammutaan eli luoksetuloa häiriössä kannattaa treenata.
Koiran saa kutsua luokse, kun sillä on riista suussa, joko pillillä tai ääneen kutsumalla. Joskus tuomari haluaa nähdä ns. spontaanin luoksetulon eli kertoo, että nyt ei saa kutsua, vaan katsotaan, lähteekö koira itsekseen palauttamaan.
Pillin käyttöä suositaan koiran koulutuksessa. Siinä ääni kantaa paremmin ja on pääsääntöisesti samanlainen. Ääni saattaa muuttua hyvinkin paljon ohjaajan tunnetilasta riippuen ;-).
Riistan ylösotto ja palautus (riistainto ja yhteistyöhalu)
Taippareissa käytetään yleensä vesinoudoissa lokkia, hakuruudussa variksia ja jäljellä kania. Harvemmin järjestetään ns. fasaanitaippareita, joissa vesilintuna on sorsalintuja, hakuruudussa fasaani ja jäljellä kani.
Riistan tulee nousta spontaanisti ja se tulee tuoda ohjaajalle, mielellään käteen saakka, mutta ainakin lähietäisyydelle.
Lokin tulee tulla vedestä niin lähelle, että ohjaaja yltää ottamaan sen rantavedestä uimatta.
Hakuruudussa on tavoite, että ainakin yksi lintu tulisi käteen saakka ja muut ns. samaan huoneen sisällle.
Vesityö
Ensimmäinen vesinouto on läheltä rantaa eli tuomari tai avustaja heittää linnun rannalta käsin. Toinen lintu heitetään veneestä ja uintimatka on huomattavasti pidempi.
Usein koira ei jää miettimään, millaisesta rannasta se lähtee, mutta joidenkin kohdalla vaaditaan totuttelua erilaisiin rantoihin ja uintikokemusta, jotta varmuus riittää myös vieraissa rannoissa.
Pidempi uintimatka vaatii myös itsenäisyyttä ja rohkeutta kohdata linnun lähellä oleva vene. Veneesiinkin on hyvä tutustua ennakkoon, jos se on mahdollista.
Laukauksen sietäminen
Sekä vesinoudon yhteydessä että hakuruudussa ammutaan laukaus haulikolla muutaman metrin päässä koirakosta.
Pääsääntöisesti noutajat kestävät laukauksia hyvin, mutta on sitten niitäkin, jotka vaativat vähän totuttelua tai ovat jopa paukkuarkoja. Siksi kannattaakin tutustuttaa koira laukauksiin ennen varsinaista koetta aloittamalla niin, että ensin ääni kuuluu kauempaa ja sitten lähempää. Tutustuttamisen voi tehdä omatoimisesti jonkin ampumaradan yhteydessä tai eri yhdistysten/yritysten järjestämissä laukauksiin tutustumistilaisuuksissa.
Hakuinto
Taipumuskokeessa tulee noutaa vedestä 2 lintua ja hakuruudusta enintää 6 lintua.
Aina koiran luontainen hakuinto ei heti riitä, vaan sitä joutuu tukemaan motivoimalla ja tukemalla koiraa menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle eli jatkamaan hakua, vaikkei se enää niin huvittaisikaan.
Hakuruutua treenatessa vaaditaan koiralta hakuinnon lisäksi itsenäisyyttä, jotta se jää selvittämään, mistä riista löytyy, eikä kiirehdi heti ohjaajan luokse kysymään neuvoa, jos riista ei heti löydykään.
Yhteistyö ohjaajan kanssa
Kaikki tekeminen niin taipumuskokeessa kuin arjessa pohjautuu ohjaajan ja koiran väliseen suhteeseen. Hyvä suhde näkyy yhdessä tekemisenä ja siinä, että koira haluaa ylittää itsensä ohjaajan kanssa toimiessaan. Panosta siis paljon hyvään suhteeseen ja selkeisiin ohjeisiin, jotta koira tietää, milloin se toimii oikein ja milloin väärin.
Ole aina reilu koirallesi. Tällöin et joudun edes miettimään, että säännöissä kieleltään koira kaikenlainen kurittaminen.
.
Käytännön asioita
Tutustuminen taipumuskokeeseen
Taipumuskokeen kulkuun kannattaa tutustua ennen osallistumista, jotta näkee, millaisia tehtävät käytännössä ovat ja millaisia suorituksia niissä esiintyy.
Youtubesta löytyy hyviä videoita, mutta parhaiten kokeen sisältö aukeaa, kun menee paikan päälle katsomaan ja kuuntelemaan useampaa suoritusta. Normaalitilanteessa kokeisiin otetaan yleisöä ja tiedon kokeesta saat Koekalenterista. Kalenterissa on mainittu kokeen vastaava/koesihteeriltä, jolta voi kysyä tarkempaa paikkaa ja aikataulua.
Kokeessa talkoileminen antaa vielä paremman paikan tutustua kokeen kulkuun ja koirien suorituksiin. Tehtävät ovat helppoja ja niihin opastetaan. Talkoilijaksi voi ilmoittautua myös koevastaavalle/koesihteerille.
Ilmoittautuminen
Taipumuskokeeseen ilmoittaudutaan Koekalenterin kautta. Koekalenterissa näkyvät kaikki noutajien rodunomaiset kokeet.
Ilmoittautumisaika alkaa yleensä 6 viikkoa ennen koetta ja loppuu 3 viikkoa ennen. Jos ilmoittautumisia on enemmän kuin paikkoja, osallistujat arvotaan huomioiden mahdolliset etusijat, esim. järjestävän yhdistyksen jäsenyys. Koesihteeri ilmoittaa pian ilmoittautumisajan päätyttyä, ketkä ovat mahtuneet kokeeseen ja ketkä ovat varasijoilla ja antaa maksuohjeet, jos maksua ei ole pitänyt suorittaa jo ilmoittautumisen yhteydessä.
Vaikka taipumuskokeessa testataankin koiran taipumuksia, ihan ilman treeniä ei sinnekään kannata mennä. Treenaamalla annetaan koiralle paremmat mahdollisuudet onnistua ja arvostetaan koepaikaa, joita ei aina ole riittävästi, kun kokeita järjestetään täysin vapaaehtoispohjalta. Toisaalta ei kannata odottaa, että koira on täysin ”valmis” ennen kuin osallistuu, sillä elävän olennon kanssa aina voi sattua ja tapahtua, vaikka kuinka treenaisi. Ei se niin vakavaa ole kuitenkaan :-).
Kausikortti
Taipumuskokeseen osallistumiskertoja ei ole rajoitettu, mutta hyväksytyn suorituksen jälkeen ei voi enää osallistua.
Vaikkei taipumuskoetta läpäisisikään ensimmäisellä kerralla, ei se tarkoita, että koira tai ohjaaja olisivat jollain tapaa huonoja. Koetilanteessa voi tapahtua kaikenlaista, mikä vaikuttaa suoritukseen.